Yhteistyö vahvistaa luomutilojen omavaraisuutta

Yhteistyö vahvistaa luomutilojen omavaraisuutta

posted in: Luomutilalla | 0

Turun pohjoisosissa sijaitseva Vennan tila on luomutuotannossa jo pitkän linjan ammattilainen. Jaakko Suomisen isännöimällä tilalla on lypsetty luomumaitoa vuodesta 1995 lähtien, ja lehmiä on nykyään 120–140, rodultaan sekä ayrshirea että holsteinilaista.

Vennan tilan maito jalostetaan Hämeenlinnan Osuusmeijerissä. Tila tekee tiivistä yhteistyötä lähialueiden muiden tilojen kanssa sekä rehuntuotannon että lantahuollon suhteen.

– Yhteistyö on toiminut hienosti: sen avulla pyritään täyteen omavaraisuuteen. Lisäksi sen ansiosta rehujen alkuperä tunnetaan meillä tarkalleen, isäntä kuvailee.

Luomu on ammattiviljelijöiden työtä

Jaakko ja Pirkko Suominen ottivat Vennan tilan hoitaakseen vuonna 1986, jolloin tila oli vielä tavanomaisessa tuotannossa. Nuori isäntä oli kuitenkin tutustunut luonnonmukaiseen maatalouteen opintojensa yhteydessä, ja todennut sen olevan ammattimaista maanviljelyä siinä missä tavanomainenkin tuotanto.

– Olin harjoittelemassa Rajalan Aarolla, joka oli silloin maan ensimmäisiä luomutuottajia, ja olin mukana myös luomututkimuksessa. Luomuinnostus tuli sieltä ja se on kestänyt, Suominen toteaa.

Isäntä muistelee, että vielä 1980-luvulla luomu houkutteli paljon elämäntapaviljelijöitä. Kuitenkin myös ammattilaiset näkivät, että on mahdollista viljellä maata ja saada satoa ilman kemikaaleja.

– Itselle tuli jatkuvasti peltojen ruiskuttamisesta sellainen olo, että jotain muuta tapaa olisi kiva kokeilla, hän sanoo.

Eläinten hyvinvointi palkitsee  

Suominen toteaa, että heidän tilallaan luomua on harjoiteltu pitkään, eikä yllätyksiä enää tule. Hän myöntää, että jokainen vaihe on aluksi tuntunut haasteelliselta, mutta suurin oppimiskysymys on kuitenkin ollut tavanomaisen tuotantotavan malleista ja ajattelutavasta poisoppiminen.

– Tavanomaisella puolella pyritään esimerkiksi väkirehuruokinnalla saamaan lehmä tuottamaan joka vuosi sama maksimimäärä maitoa. Luomussa taas lehmät syövät paljon karkearehua, minkä takia niiden tuotos on vähän alhaisempi ja vaihtelee myös säilörehun laadun mukaan. Mutta siihen tyydytään, hän konkretisoi.

Karkearehu on märehtijöille luontaista ravintoa, jonka runsas nauttiminen lisää niiden hyvinvointia. Jaakko Suominen onkin varsin tyytyväinen Vennan tilan karjan hyvään terveydentilaan.

– Palkinto tulee eläinten terveytenä: hyväkuntoisten lehmien kanssa on kiva tehdä töitä. Eläinten hyvinvointi ja tuotannon kemikaalittomuus ovat ehkä myös ne kuluttajia kiinnostavat asiat luomussa, hän kiteyttää.

Luomulla on tulevaisuutta

Kun Suomiset ottivat Vennan tilan hoitaakseen, tilalla oli peltoa noin 20 hehtaaria. Vuosien varrella tuotantoa on laajennettu, ja tänä päivänä peltoalaa on omat ja vuokramaat yhteen laskettuna noin 160 hehtaaria. Suominen kertoo, että tilalla olisi laajentamishaluja edelleen, mutta sijainti kaupunkialueella asettaa jonkin verran rajoituksia.

Nykyään tilalla mennään jo hieman jatkajien ehdoilla. Tulevaisuus on siinä mielessä turvattu, että Suomisten kaksi aikuista poikaa ovat innostuneita maanviljelystä, ja suunnittelevat jatkavansa luomutuotantoa. Kumpikin on ollut lypsytöissä mukana jo ekaluokkalaisista lähtien.

Jaakko Suominen arvioi luomulla olevan tulevaisuutta Suomessa myös laajemmasta näkökulmasta. Hän toteaa, että elintarviketeollisuuden ja kaupan isot toimijat ovat ottaneet luomun keihäänkärjekseen pitkään jatkuneen vastaanhangoittelun jälkeen. Panostukset siihen eivät kuitenkaan ainakaan vielä ole kovin merkittäviä.

– Näkisin, että Venäjän markkinat tarjoavat suomalaiselle luomulle valtavan kasvumahdollisuuden. Mielestäni kynnys siirtyä luomuun on viljelijätasolla paljon matalampi kuin elintarvikealan isoissa yrityksissä, hän huomauttaa.

Teksti: Minna Nurro/Pro Luomu
Kuva: Vennan tila

Vennan tilan luomulehmiin pääsee tutustumaan Suomen luonnon päivänä 30.8.2014, jolloin tilalla järjestetään avoimien ovien tapahtuma.