Teekkarista tuli luomutilan isäntä

Teekkarista tuli luomutilan isäntä

posted in: Luomutilalla | 0

Loimaalaisesta Teppo Heikkilästä piti alun perin tulla diplomi-insinööri, mutta toisin kävi. Nuorimies opiskeli 1990-luvulla automaatiotekniikkaa silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, ja siinä sivussa myös kieliä, ympäristötekniikkaa ja tuotantotaloutta. Opinnoissa puhuttiin paljon kestävästä kehityksestä, ja se alkoikin kiinnostaa teekkaria kaikkein eniten – sekä teoriassa että käytännössä.

Heikkilän setä oli viljellyt suvun perintötilaa Loimaan Piltolan kylässä, mutta lopetti tilanpidon Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995. Seuraavana vuonna teekkari-veljenpoika sai päähänsä ryhtyä luomuviljelijäksi, ja vuokrasi sedän 36 hehtaarin tilan itselleen. Ja on yhä vankasti sillä tiellä.

Teppo Heikkilä pitää vahvuutena sitä, että päätyi maanviljelijäksi hieman tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

– Olen saanut itse päättää mitä teen. Kukaan ei ole tullut sanomaan, miten pitäisi tehdä tai miten aina ennen on tehty, hän selventää.

Tuotteet suoramyyntinä

Vuosien varrella sekä Heikkilän perhe että tila ovat kasvaneet. Tepolla ja hänen puolisollaan Lauralla on kaksi poikaa, 5-vuotias Rurik ja 2-vuotias Volter.

Luomu-Heikkilän lääniä on lisätty pikkuhiljaa ostamalla pari naapuritilaa, ja peltoa on kertynyt 200 hehtaaria. Vuonna 2005 tilalle hankittiin ensimmäiset emolehmät, ja Hereford-rotuista karjaa on nyt 300 päätä. Luomulihan ja jalostuseläinten lisäksi Luomu-Heikkilän tila tuottaa leipäviljaa, härkäpapua ja rypsiä.

Tilan luomuliha menee enimmäkseen suoramyyntinä yksityishenkilöille, ravintoloille, ruokapiireille ja pikkupuodeille. Heikkilöiden omassa tilamyymälässä Luamupuati Volterissa myydään myös omasta viljasta jauhettuja jauhoja, rypsiöljyä ja härkäpapurouhetta. Tästä keväästä lähtien Luomu-Heikkilän tuotteita saa myös Raisiossa sijaitsevan Prisman lähiruokatorilta.

Yksinkertainen yhtälö

Luomu oli Teppo Heikkilälle alusta asti itsestään selvä valinta tilan tuotantotavaksi.

– Siihen vaikuttivat sekä ideologiset syyt että taloudelliset näkökohdat: kun pienemmillä kustannuksilla saa tuotteesta parempaa hintaa, se oli aika yksinkertainen yhtälö, hän muistelee.

Ideologisilla syillä Heikkilä tarkoittaa isoja asioita: ruoantuotannon globaalia järjestelmää, ympäristövaikutuksia sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Hänen mielestään luomuviljely on pitkällä aikavälillä ruoantuotannon vahvin tai jopa ainoa vaihtoehto.

– Menee tosin pitkä aika, ennen kuin luomun osuus kasvaa ja sen merkitys havaitaan, hän pohtii.

Heikkilän kokemuksen mukaan luomu ei ole tavanomaista työläämpi tapa tuottaa ruokaa. Sen sijaan se vaatii erilaista tapaa ajatella.

– Pitää perehtyä luonnon mekanismeihin ja ymmärtää niitä, esimerkiksi ravintoaineiden kiertokulkua ja maan biologiaa, ei pelkästään kemiaa, hän sanoo.

Monta syytä ostaa luomua

Luomu-Heikkilän asiakkaat arvostavat sitä, että tietävät mitä syövät ja miten se on tuotettu. Tärkeäksi koetaan eläinten mahdollisuus lajityypilliseen elämään ja käytökseen, minkä voi jokainen tilalla käyden itse todeta.

– Luomusertifikaatti takaa tietyt kriteerit eläinten pidossa ja rehun tuotannossa. Oleellista on, että eläimet saavat syödä lajinmukaisesti eli esimerkiksi märehtijät syövät korsirehua eivätkä viljaa. Myös laiduntaminen on hyvin keskeistä, isäntä listaa.

Hän arvioi, että kuluttajille luomuruoka tarjoa keskimäärin puhtaamman ja terveellisemmän vaihtoehdon kuin tekniskemiallisesti tuotettu. Kuluttajien syyt ostaa luomua ovat kuitenkin moninaiset.

– Jotkut ostavat luomua, koska pitävät sitä puhtaana ja terveellisenä, toisia kiinnostaa eläinten hyvinvointi tai ympäristön ja vesistöjen tila. On sellaisiakin, jotka haluavat tukea paikallistaloutta, ja ostavat siksi ruokansa lähialueen tuottajilta, Teppo Heikkilä summaa.

Luomu-Heikkilän tilaan voi tutustua netissä: www.luomu-heikkila.fi

Teksti: Minna Nurro/Pro Luomu
Kuva: Erkki Pöytäniemi/Tarinoita suomalaisesta luomusta -kirja