Taiteilijapariskunnasta tuli luomuviljelijöitä

posted in: Luomutilalla | 0

Hyvinkäällä sijaitsevan Knehtilän tilan historia yltää aina 1700-luvulle. Viljelijäsuvun kahdeksatta sukupolvea edustavat Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola ovat siirtyneet luomuviljelyyn vasta hiljattain. Meneillään on ensimmäinen kausi luomutilana.

Knehtilän luomutila on melkoisen suuri, peltoja on käytössä paljon. Tilalla on omia peltoja noin sata hehtaaria ja vuokramaata yli 250 hehtaaria. Pelloilla isäntä Markus Eerola viljelee perusviljojen lisäksi tattaria, rypsiä, härkäpapua ja hernettä. Tuotteita lähtee luomumaltaaksi, -rehuksi ja -leipäviljaksi.

– Mahdollisimman hyvää ja puhdasta ruokaa halutaan itse syödä ja samalla tuottaa sitä muille, tilan emäntä Minna Sakki-Eerola tiivistää.
Luomuun siirtyminen ei ole ollut helppoa, ja se on vaatinut paljon opiskelua. Tilan isäntä on käynyt maatalouden perustutkinnon maatalousopistossa, mutta luomuviljelyyn siirtyminen on vaatinut lisäkouluttautumista, joka on tapahtunut etäkurssien ja itseopiskelun avulla.

– Se ei riitä, että nostetaan tuet ja pistetään peltoon jotain, vaan sitten yritetään tehdä mahdollisimman hyvin se, mitä tehdään, Minna Sakki-Eerola kiteyttää.

Luomu ja suomalainen taide käsi kädessä

Pariskuntaa yhdistää samanlaisten ajatusmaailmojen lisäksi molempien taideteollinen koulutustausta. Isäntä on valmistunut lasimuotoilijaksi ja emäntä on tekstiilitaiteilija.

Luomutilan arjen pyörittäminen vie ajan oman taiteen tekemiseltä, mutta Sakki-Eerola haluaa säilyttää kosketuksen taidepuoleen.

– Pyrin käyttämään luovuuttani nyt navettaa pyörittäessä, hän naurahtaa.

Navettarakennukseen remontoidussa myymälässä yhdistyvät taide ja luomu. Elokuun lopulla avattavasta myymälästä voi ostaa suomalaista käsityötä ja muotoilua. Taiteen rinnalla myydään luomuelintarvikkeita ja lähituottajien tuotteita. Omalta tilalta myynnissä on itse viljellyistä viljoista jauhatettuja luomujauhoja.

Tutkijamielinen tausta innoittaa mukaan hankkeisiin

Tilan isäntä Markus Eerola toimi tutkimuksen parissa jo lasimuotoilijana. Nyt luomutuottajana hän on kiinnostunut olemaan mukana hankkeissa, jotka
edistävät luomun kehittämistä.

– Siinä oppii itse hirveän hyvin, kun on noissa mukana ja syntyy uusia ajatuksia, Eerola toteaa.

Peltopinta-alan laajuus asettaa haasteita luomuviljelijälle. Eerola haluaisikin jakaa tietoa erilaisista menetelmistä ja luomuviljelyä helpottavien koneiden käytöstä myös muille viljelijöille.

– Koneita on joutunut hankkimaan erityiskautta; sellaisia, mitkä luomuun soveltuu. Pienemmillä tiloilla pystyy tekemään aikalailla tavanomaisilla koneilla, mutta tässä tätä pinta-alaa on eikä oikein tekijöitä, joten on joutunut investoimaan aika paljon näihin koneisiin, perustelee Eerola.
Suunnitteilla onkin tutkijoiden kanssa toteutettava tietokeskus, johon voisi tutustua tilalla vierailun yhteydessä.

Luomun tulevaisuus näyttää valoisalta

Tilan emäntä sanoo uskovansa luomutuotannon tulevaisuuteen.

– Mielestäni Suomessa on vasta herätty. Nuoret aikuiset ovat hirveän valveutuneita ja haluavat luomutuotteita, hän iloitsee.

Luomutietoisuuden osalta Sakki-Eerola näkee tilanteen parantuneen paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hän arvioi myös luomukuluttajien määrän olevan kasvussa, vaikka tietoisuuden lisäämiseksi voidaan edelleen tehdä työtä. Luomutiloille tehtävät tilavierailut Sakki-Eerola näkee keinona päästä kärryille siitä, mikä luomun tila on tällä hetkellä Suomessa.

Teksti: Marianna Laitinen/maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Markus Eerola

Knehtilän tilalla on avoimet ovet Suomen luonnon päivänä 30.8.2014 klo 12-15. Tervetuloa tutustumaan tilaan ja luomutuotantoon! Lue lisää tapahtumasta!