Oma pelto yhdistää syöjät ja tuottajat

posted in: Arjen huumaa, Luomutilalla, Yleinen | 0

Sää on sateinen mutta työntekijät ovat urheasti pelloilla ämpärit käsissään. Vesi on tervetullutta kasveille ja pellot vihertävätkin kauniisti. Myös joukko läheisen koulun lapsia on juuri juossut pellon laitaan. Jos ei tunne peltojen tarinaa, ne näyttävät aivan tavallisen tilan viljelyksiltä.

Vantaan Korsossa sijaitsevat pellot ovat Ruokaosuuskunnan peltoja. Peltojen viljelystä vastaavat palkatut maatalousyrittäjät jaIMG_2047 viljely on luomua. Kuka tahansa voi ostaa pellosta osuuden ja vastineeksi saada lajitelman tilalla kasvatettavia kasviksia.

Osuuskuntalaisilla on myös pieni vuosittainen työvelvoite tilalla, sillä toiminnan keskeisiä ajatuksia ovat yhteisöllisyys, ihmistyön arvostus ja ruoantuotantoon tutustuminen. Työmahdollisuudet ovat kuitenkin moninaisia, joten viljelystä ei välttämättä tarvitse tietää etukäteen mitään.

Terveestä maasta terveitä kasviksia

Idea Kaupunkilaisten omasta pellosta syntyi, kun joukko ruokapiiriaktiiveja halusi nähdä ja tietää, missä heidän syömänsä ruoka kasvatetaan. Toiminnalla halutaan edistää paikallista ruoantuotantoa. Nyt meneillään on jo kuudes viljelyvuosi. Osuuskuntaan kuuluu noin 200 jäsentä, muun muassa kotitalouksia ja ravintoloita.

– Haluamme viljellä niin, että hoidamme ensisijaisesti maapohjaa. Terveestä maasta saamme terveitä kasveja. Monimuotoisuus on tärkeää ja viljelykierto on mahdollisimman suljettu. Saamme läheiseltä hevostilalta lantaa ja he saavat vastineeksi työapua ja kasviksia, toteaa osuuskunnan vastuuviljelijä, hortonomi Heidi Hovi.

Omasta pellosta lähes kotiovellepunajuurinippuja

Ruokaosuuskunnan viljelypinta-ala on 3,5 hehtaaria ja kasvatettavia kasviksia on kymmeniä erilaisia. Peltojen lisäksi osuuskunnalla on puutarha monivuotisille kasveille. Tänä vuonna osuuskuntalaiset pääsevät nauttimaan esimerkiksi erilaisista kaaleista, porkkanoista, pavuista, fenkoleista, kurpitsoista, perunoista, retiiseistä, yrteistä ja palsternakoista.

Loppukesällä ja syksyllä korjattu sato jaetaan tasan osuuskuntalaisten kesken. Osuudet tuodaan Helsingin viiteen eri jakelupisteeseen kerran viikossa. Edellisenä kesänä jokaiselle osuuskuntalaiselle jaettava kasvisten määrä oli kahdesta viiteen kiloon viikossa.

– Laatu on kuitenkin tärkeämpää kuin määrä. Meille tärkeitä asioita ovat läpinäkyvä ruoantuotantoketju sekä maaseudun ja kaupungin yhteistyön edistäminen, Hovi jatkaa.

Ruoantuotannon avulla tehdään hyvää

Solidaarisuus on osa Kaupunkilaisten oman pellon toimintaa. Muutamia sato-osuuksia lahjoitetaan niille, jotka ovat ruoka-avun tarpeessa. Toimintaan otetaan mukaan myös kuntoutujia sekä lapsia, joille halutaan näyttää, mistä ruoka tulee.unnamed2

Lisäksi tilalla työskentelee puutarhuri, laitevastaava ja muita palkattuja työntekijöitä, vapaaehtoisia myös ulkomailta sekä esimerkiksi tulevia keittiöalan ammattilaisia ravintolakoulusta. Hovin työstä iso osa on työn organisointia ja pellon tarpeiden laskentaa.

– Peltoon täytyy palauttaa kaikki se, mitä sieltä otetaan. Lisäksi toimintamme vähentää ruokahävikkiä, sillä osuuskuntalaiset ottavat ilolla vastaan myös hassunmuotoiset kasvikset, joita ei ruokakaupoissa näy, Hovi toteaa.

Kaupunkilaisten oma pelto on myös Facebookissa.

Teksti: Hanne Ahonen / Pro Luomu
Kuvat: Hanne Ahonen ja Heidi Hovi

Tämän aineiston tuottamista on rahoittanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Lippu_ja_lause_pienimaaseutu2020_oranssi