Luomuviljelijöitä toisessa polvessa

Luomuviljelijöitä toisessa polvessa

posted in: Luomutilalla | 0

Kymenlaaksossa Korialla 137 hehtaarin kasvinviljelytilaa hoitavat Liisa ja Tommi Mattila ovat toisen polven luomuviljelijöitä. Kun Liisan vanhempien pitämällä tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2009, pellot olivat olleet luomutuotannossa jo 14 vuotta.

– Vanhemmat olivat viisaita, kun siirsivät tilan luomuun vuonna 1995. Yksi syy siihen oli Suomen EU-jäsenyys, minkä lisäksi isä halusi kokeilla myrkkyjen käsittelyn sijaan jotain muuta, tuumaa Liisa Mattila.

Uudelle isäntäparille oli alusta asti selvää, että tila myös jatkaa luomuna.

– Muut vaihtoehdot eivät tulleet mieleenkään. Tämä on toiminut hyvin ja tuntunut oikealta ratkaisulta. Uskon, että puhtaasti tuotettu ja torjunta-aine vapaa luomuruoka on hyvää ympäristölle sekä myös meille tuottajille ja kuluttajille. Ja kun suosii kotimaista luomua, se hyödyttää myös koko kansantaloutta, Liisa Mattila summaa.

Osuuskunta on lisännyt yhteistyötä

Mattilat viljelevät luomutilallaan perusviljoja eli vehnää, ohraa, kauraa ja ruista sekä hernettä, härkäpapua ja hieman eksoottisempaa kasvia, pellavaa. Pellavaa menee suoraan eräälle kouvolalaiselle leipomolle. Lisäksi tilalla on neljä hehtaaria mustaherukkaa, joka puolestaan myydään suoraan kuluttajille.

Viljasato myydään sopimustuotantona myllyteollisuudelle. Viljelysopimukset tehdään vuonna 2011 perustetun Kymen Luomu -osuuskunnan kautta, jonka jäseniä Mattilat ovat olleet alusta asti. Emäntä toimii myös osuuskunnan hallituksessa. Kokemukset osuuskuntatoiminnasta ovat olleet myönteisiä.

– Siinä on oppinut tuntemaan tosi paljon kollegoita. Ja on antoisaa, kun saa vaihtaa kokemuksia toisten kanssa, Liisa Mattila kehuu viljelijöiden yhteistyötä.

Tilapuoti livenä ja netissä

Mattiloiden pariskunnan työnjako on nykyaikaisella tavalla perinteinen: isäntä tekee peltotyöt ja emäntä hoitaa paperiasiat. Sen lisäksi Liisa Mattila pitää pientä tilapuotia, joka löytyy myös netistä.

Nettikaupassa myydään etenkin luomukosmetiikkaa, ja tilapuodissa on tarjolla myös oman tilan luomujauhoja sekä lähialueiden käsityöläisten tuotteita. Asiakkaita on riittänyt sopivasti, vaikka markkinointi on hyvin vähäistä.

– Mainonta on ollut aika pientä. Vanhat tutut asiakkaat käyvät, samoin mustaherukat myydään vuodesta toiseen samoille asiakkaille, puodinpitäjä toteaa.

Luomu edellyttää uutta asennetta ja ajattelutapaa

Mattiloiden luomutilalla ei ole omia kotieläimiä, joten kasvien lannoitukseen käytetään naapuritilan kuivikelantaa sekä lisälannoitteena lihaluujauhoa. Typpilannoitus hoidetaan luomun periaatteiden mukaisesti palkokasvien avulla. Kasvitauteja torjutaan viljelykierrolla, joka auttaa kukistamaan taudinaiheuttajat talven aikana, ja rikkakasvit saavat kyytiä maan mekaanisessa muokkauksessa.

Liisa Mattila huomauttaa, että ei osaa verrata tavanomaista ja luomuviljelyä toisiinsa, koska heillä ei ole omakohtaista kokemusta tavanomaisesta tuotannosta. Hän arvelee, että tavanomaisessa tuotannossa viljelijät saattavat käyttää esimerkiksi torjunta-aineita melko helposti vain siksi, että ”niin on aina tehty”.

– Aineita on totuttu käyttämään, vaikka välillä niiden teho arveluttaisikin. Viljelijän on tehtävä ihan ensin tietynlainen ajatustyö, ennen kuin siirtyy luomumenetelmien käyttäjäksi, luomutilan emäntä pohtii.

Hänen mielestään on vähän harhaanjohtavaa kutsua kemiallisiin lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin nojaavaa maataloutta ”tavanomaiseksi” tuotannoksi.

– Eikö tavanomaista pitäisi olla se, että ei käytä kemiallisia lannoitteita eikä torjunta-aineita? Mielestäni olisi parempi nimittää sitä toista tapaa tehotuotannoksi, Liisa Mattila miettii.

Teksti: Minna Nurro/Pro Luomu
Kuva: Marja-Leena Mäkelä