Luomussa ei ole oikotietä

Luomussa ei ole oikotietä

posted in: Luomutilalla | 0

Malmgårdissa on ensi vuonna syytä juhlaan: Loviisan Pernajassa sijaitseva komea kartanolinna tiluksineen tulee silloin olleeksi 400 vuotta Creutzin suvun hallussa. Vähän vähemmän aikaa, vuodesta 1995 lähtien, Malmgård on ollut luomutuotannossa.

Kartanon lähes 500 hehtaarin pelloilla kasvatetaan luonnonmukaisesti rypsiä, vehnää, kauraa, ohraa ja ruista sekä Malmgårdin erikoisuuksia, muinaisviljoja spelttiä ja emmeriä. Omien peltojen sadosta tehtyjä tuotteita kuten jauhoja, hiutaleita, leseitä ja rypsiöljyä myydään tilalla sijaitsevassa Kartanon puodissa. Lisäksi niitä myydään ravintoloille sekä vähittäiskaupoille. Malmgård tuottaa luomuviljaa myös teollisuudelle.

Kartanotilalla on nelisen vuotta ollut myös oma panimo, joka toimii entisessä navetassa. Panimon valikoimaan kuuluu kaksi olutbrändiä, Huvila ja Malmgård. Molempiin tuoteperheisiin kuuluvien oluiden raaka-aine tulee tilan omilta pelloilta – esimerkiksi Dinkel-oluen pääraaka-aine on luomuspeltti. Malmgårdin panimossa valmistettavat oluet eivät kuitenkaan ole luomuoluita, sillä niissä käytetty humala ei ole luomutuotettua.

Kynnys ei ollut korkea

Malmgårdin kartanotilaa on viime keväästä lähtien isännöinyt Henrik Creutz yhdessä veljensä Fredrikin  kanssa. Henrik Creutz kertoo, että tila siirrettiin hänen isänsä aikana luomuun osin siksi, että Suomen EU-jäsenyyden myötä maataloudessa oli keksittävä jotain uutta, osin ehkä ideologisista syistä.

– Olemme olleet aina luomun ystäviä: puhdas tuotanto viehättää. Ensin ikään kuin kokeilimme luomuviljelyä, ja kun se sujui hyvin ja sopi Malmgårdiin, olemme pysyneet luomussa.  Eikä meillä ole mitään aikomusta palata tavanomaiseen tuotantoon, hän tarkentaa.

Kotieläimiä tilalla ei ole, joten viherlannoitus ja maan muokkaus ovat Malmagårdissa erityisen tärkeitä. Kasvien fosforinnälän tyydyttämiseksi karjanlantaa toki saadaan lähialueiden tiloilta tarpeen mukaan.

Luomuviljely vaatii suunnittelua

Creutz ei pidä luomua sen työläämpänä kuin tavanomaistakaan tuotantoa, ei edes byrokratian osalta. Sen hän kuitenkin sanoo, että viljelykiertoineen luomu vaatii enemmän suunnittelua. Luomutuottajan on tiedettävä, millaista maaperää viljelee.

– Isäni sanoi joskus, että luomussa ei ole oikotietä: luomuviljelijän on tunnettava maansa hyvin, tiedettävä millainen pelto on ja mitä se vaatii tuottaakseen satoa, Creutz kuvailee.

Hänen mielestään on hyvä, että luomusäädökset ovat tiukat, sillä yhdessä valvonnan kanssa ne takaavat, että luomu on todellakin luomua. Creutz huomauttaa, että Suomessa luomu on lisäksi helposti jäljitettävissä.

Peltomaisema Malmgårdista
Kuluttajat arvostavat luomussa puhtautta ja jäljitettävyyttä.

– Kuluttajat arvostavat luomussa puhtautta sekä sitä, että tietävät mitä syövät. Monet ihmiset haluavat tulla ostamaan tuotteita meiltä Kartanon puodista, ja on hienoa pystyä kertomaan esimerkiksi spelttijauhoista, että tuolla pellolla se vilja on kasvanut, hän huomauttaa.

Jonain päivänä normivalinta?

Malmgårdissa uskotaan, että luomun suosio kasvaa yhä tulevaisuudessa. Henrik Creutz asui lapsena ja nuorena paljon Saksassa, jossa luomu on ollut pinnalla jo pitkään. Hän odottaa samaa kehitystä myös Suomeen.

– Myös Tanska on Suomeen verrattuna ihan toisessa luokassa. Toivoisin, että olisimme samassa tilanteessa joskus tulevaisuudessa: että luomu olisi se tavallinen vaihtoehto. Niin että esimerkiksi kahvilassa maito olisi automaattisesti luomua, hän sanoo.

Askeleita siihen suuntaan otetaan jo. Ruokakauppojen luomuvalikoimat ovat viime vuosina täydentyneet, mutta läheskään kaikissa tuoteryhmissä luomua ei vielä ole saatavilla.

– Jos luomutuotteita löytyisi helpommin, suurempi osa ihmisiä ehkä ostaisi niitä, Henrik Creutz pohtii.

Teksti: Minna Nurro
Kuvat: Tämä on luomua -video ja Leena Saari

Henrik Creutz ja Malmgård esiintyvät myös Pro Luomun uudella Tämä on luomua -videolla.