Palopuro kehrää lähiluomua ja kiertotaloutta

posted in: Arjen huumaa, Luomutilalla, Yleinen | 0

Hyvinkään Palopuro kohisee lähiluomua ja kiertotaloutta. Viime vuonna Itämeren ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi valitun Knehtilän luomutilan ympärille on muotoutumassa monipuolinen luomukeskus.

Kyseessä on hanke nimeltä Palopuron agroekologinen symbioosi, ja se tähtää ravinne- ja energiaomavaraiseen luomutuotantomalliin. Hankkeessa on mukana ”symbioosiin” kuuluvien luomutoimijoiden lisäksi Helsingin yliopisto sekä Luonnonvarakeskus.

Hieman vaikeasti avautuvasta nimestään huolimatta hankkeessa on vahva tekemisen meininki ja kasoittain innovatiivisia suunnitelmia.

Palopuro tarjoaa monipuolista tuotantoa

Hankkeeseen kuuluu tällä hetkellä neljä luomutilaa, monimuotoisen Knehtilän tilan lisäksi luomukanala, -vihannestila sekä -mansikkatila. Varsinaisen luomuruuantuotannon lisäksi Knehtilän tilalla sijaitsee maatilamyymälä ja kokoustilat, ja siellä järjestetään erilaisia lähiruokatapahtumia ympäri vuoden.

Hankekoordinaattori ja samalla erään hankkeeseen kuuluvan luomutilan isäntä Kari Koppelmäki kertoo, että tarkoituksena on pitää alueen ruuantuotanto mahdollisimman monipuolisena. Ehdoton tavoite on tuottaa muutakin kuin pelkkää rehua ja leipäviljaa.

– Alueelle mahtuisi kyllä lisää kotieläimiä ja useita elintarvikkeiden jalostajia; alustavia keskusteluja on käyty joidenkin tahojen kanssa, Koppelmäki myhäilee.

Leipää suoraan maatilalta

Tämän vuoden suunnitelmissa on ainakin Samsaran luomuleipomon muutto alueelle ja viljamyllyn perustaminen. Näin tilalta tulevat leipäviljat jauhettaisiin omassa myllyssä ja leivottaisiin tilan alueella. Valmiit leivät toimitetaan sekä lähialueen kauppoihin ja ravintoloihin että pääkaupunkiseudulle.

– Suomessa ei ole maatilan yhteydessä toimivia leipomoita. Tämä kokeilu on siis täysin uniikki ja toteutuessaan tarkoittaisi, että kaikki tuotettu vilja jäisi alueelle. Rehuviljat jatkavat kiertoaan kanoille ja leipäviljat myllyn kautta leipomoon, Kari Koppelmäki kertoo.

Hankkeessa etsitään myös uusia rahoitusmalleja; leipomon muutto aiotaan toteuttaa osittain joukkorahoituskampanjalla.

Haaveissa biokaasulaitos

Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen on suunnitteilla myös biokaasulaitos. Alueen neljällä luomutilalla on viherlannoitusnurmia ja muita käyttämättömiä nurmia kuten suojavyöhykkeitä noin 80-100 hehtaaria.

– Sen sijaan, että viherlannoitusnurmet muokataan peltoon, niistä olisi mahdollista saada energiaa sekä lannoitetta, kertoo Koppelmäki innoissaan.

Nurmet, kanan lanta ja lähialueen hevosten lanta käytettäisiin biokaasulaitoksen syötteenä, tuotettu energia käytettäisiin tiloilla ja jalostettaisiin liikennepolttoaineeksi. Energiaa olisi mahdollista tuottaa arviolta jopa 70 auton vuosikulutuksen verran.

Mädätysjäännös levitettäisiin taas pelloille, jolloin lannoitus voitaisiin kohdistaa oikeaan aikaan, ja siitä saataisiin kasveille parempi hyöty sekä suuremmat sadot.

– Biokaasulaitos on mittava investointi ja yksittäiselle tilalle melko mahdoton haave. Nyt kun toimijoita on monta, ja meillä yhteinen tavoite löytää sopiva rahoitusmalli, tämäkin on mahdollista, pohtii Koppelmäki.

Tietoa ja tutkimusta

Hankkeen tarkoituksena on luoda malli, josta muutkin voivat hyötyä ja jonka voisi monistaa muualle Suomeen. Hankkeessa luodaan oppimismateriaaleja, tehdään ympäristövaikutusten arviointia ja arvioidaan taloudellisia ja teknologisia toteutettavuuksia erilaisille skenaariolle.

Palopuro on synnyttämässä useita pro gradu -tutkielmia. Agroekologinen symbioosi kiinnostaa myös jatko-opiskelijoita.

– Tämä on monipuolinen kokonaisuus, jota voi tarkastella monesta näkökulmasta. Tutkittavaa varmasti riittää monille, naurahtaa Kari Koppelmäki.

Teksti: Aura Lamminparras/Pro Luomu
Kuvat: Petteri Patolinna ja Kari Koppelmäki

Tämän aineiston tuottamista on rahoittanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Lippu_ja_lause_pienimaaseutu2020_oranssi