Luomutuotannon tavoitteena on tuottaa puhdasta ruokaa ja säilyttää maaperä elinvoimaisena vuodesta toiseen. Sen takia luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä keinolannoitteita.

  • Ei torjunta-aineita – ei jäämiä
  • Ei kemiallista typpilannoitusta – ei liikaa nitraattia

EU:n vierasainevalvonnan mukaan suomalaisissa luomutuotteissa ei ole lainkaan torjunta-ainejäämiä, ja muuallakin tuotetussa luomussa niitä on selvästi vähemmän kuin vastaavissa tavanomaisissa. Luomun tuotantotavasta seuraa myös se, että vihannesten nitraattipitoisuudet ovat alhaisempia kuin keinolannoitetuissa tuotteissa. Nitraatti oikoni31pienin suurina määrinä terveydelle haitallinen yhdiste.

Luomuomenan voikin syödä huoletta kuorineen!ikoni35pieni
 Luomuvihanneksia popsimalla vähennät nitraatinsaantia!

Luomu on puhtainta
Torjunta-aineiden jäämille ruoassa on asetettu turvalliseksi katsotut rajat, joita elintarvikkeet eivät saa ylittää. Kuluttajat altistuvat kuitenkin elintarvikkeiden pienille jäämäpitoisuuksille koko elämänsä ajan. Lisäksi useiden torjunta-aineiden yhteisvaikutuksista tiedetään vielä erittäin vähän. Valitsemalla luomun voit välttää pienetkin jäämäcocktailit.

Luomuna kasvatettujen kasvisten nitraattipitoisuudet jäävät vähäisiksi, koska luomussa ei käytetä keinotekoista typpilannoitusta. Luomuna kasvatetussa lehti- ja ruukkusalaatissa, porkkanassa, punajuuressa ja pinaatissa onkin huomattavasti vähemmän nitraattia kuin tavanomaisesti tuotetuissa.

Etenkin pikkulapset ovat alttiita nitraatille ja torjunta-ainejäämille, sillä heidän vastustuskykynsä ei ole vielä kehittynyt puolustautumaan niitä vastaan. Lisäksi taaperoikäiset syövät enemmän kuin muut ikäryhmät, kun ruokamäärä suhteutetaan painoon.

Miksi ei kemiallisia torjunta-aineita?
Luomussa vältetään aineita, joiden ympäristövaikutuksia ei varmasti tunneta. Kemialliset yhdisteet eivät vaikuta ainoastaan haluttuun tuholaiseen tai rikkaruohoon, vaan myös muihin eliöihin ja ympäristöön. Kemikaalien ympäristövaikutuksia ei tunneta tarkkaan, minkä takia EU:n kemikaali- ja kasvinsuojelulainsäädäntöä tiukennettiin vuonna 2009.

  • Esimerkiksi tavanomaisessa maataloustuotannossa käytettyjen neonikotinoidien epäillään liittyvän mehiläisten joukkokuolemiin. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on tämän takia ehdottanut aineiden käytön kieltämistä. Neonikotinoideja käytetään Suomessa tavanomaisessa rypsin- ja rapsinviljelyssä.
  • Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti saattaa kulkeutua syvälle maaperään ja vesistöihin, vaikka sen on kuviteltu hajoavan luonnossa. Aineen pitkäaikaisia vaikutuksia eliöihin ei tunneta.  Glyfosaattia käytetään yleisesti Suomessakin, myös kotipuutarhoissa.

Luomu vaatii ammattitaitoa
Luomutuotannossa kemiallisen torjunnan korvaavat viljelijän huolellisuus, pitkäjänteinen suunnittelu ja biologiset menetelmät. Luomupeltoa hoidetaan suunnitelmallisella viljelykierrolla, jossa eri viljelykasvit vuorottelevat peltolohkoilla eri vuosina. Tällöin taudit ja tuholaiset eivät saa yliotetta. Luomutilalla saa käyttää muutamia luonnosta peräisin olevia yhdisteitä tuholaisten torjuntaan.

Biologisessa torjunnassa viljelykasvien ympäristöä säädellään suosimalla hyödyllisiä pieneliöitä, jotka ovat kasvintuholaisten luontaisia vihollisia. Esimerkiksi leppäkertut syövät kirvoja. Luomuvihannesten viljelyssä pellolla voidaan kasvattaa myös houkutinkasveja, joita tuholaiset pitävät maukkaampina kuin varsinaisia viljelykasveja.

Rikkaruohoja poistetaan mekaanisella muokkauksella, kuten rikkaäkeellä. Lisäksi suositaan aluskasveja, jolloin paljasta peltoa on mahdollisimman vähän rikkakasvien käytettävissä. Esimerkiksi viljan alla voi kasvattaa matalaa valkoapilaa.ikoni37pieni

Käytetyt lähteet:
Kivijärvi, P. & Hintikainen, V. (2012). Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä-Pohjanmaalla. Vihannesosion tuloksia. Hankkeen päätösseminaari 18.4.2012. Esitelmä.
Lairon, D. (2011). Nutritional Quality and Safety of Organic Food. In: Lichtfouse, E. & al. (eds.) Sustainable Agriculture, Volume 2. pp. 99-110.
Luhtasela, U. & Siivinen, K. (2012). Kasvinsuojeluaineiden jäämävalvonta Suomessa – 2010. Eviran julkaisuja 5/2012.
Nitraatti-info. Ikaalisten Luomun esite.
Siivinen, K. (2012). Suullinen tiedonanto 3.4.2012, Tullilaboratorio.
The 2010 European Union Report on Pesticide Residues in Food. EFSA Journal 2013, 11(3): 3130.
Winter, C.K. & Davis, S.F.(2006). Organic Foods. Journal of food science, Vol 71:9, pp.R117-R124.