Luomulammas elää hyvän elämän

posted in: Luomutilalla, Yleinen | 0

Tolvilan kartanon isäntä ja luomulammaskatraan paimen Jarmo Latvanen on tyytyväinen. Suomalaiset ovat löytäneet lampaanlihan ja luomulammas kasvattaa suosiotaan. Tolvilan isännälle on myös erityisen tärkeää, että perinteinen pääsiäisherkku saa elää hyvän elämän.

Suomessa tuotettiin viime vuonna lampaanlihaa liki miljoona kiloa, ja siitä yli viidesosa oli luomua. Tolvilan kartanon isäntä Jarmo Latvanen kumoaa vanhan ja sitkeästi elävän ennakkoluulon, jonka mukaan luomuna kasvanut suomenlammas maistuisi villalle.

– Vielä sodan aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä suomenlampaita pidettiin villan vuoksi. Ne teurastettiin vanhoina, jolloin lihassa on villan maku. Nykyinen karitsanliha on täysin eri tuote, hän jatkaa.

Akaassa sijaitsevasta Tolvilasta on tänä keväänä lähtenyt yli 200 perinteistä viulua pääsiäispöytiin. Viimeiset myytiin kaksi viikkoa ennen pääsiäistä.

– Lihamarkkinat ovat suuressa murroksessa, ja tukuissa kilpailu on kovaa. Meiltä kaikki liha myydään suoraan kuluttajalle, eikä kaupan kriisi vaikuta tilaamme. Kaikki menee, mitä pystymme tuottamaan.

Lammas laidunsi Suomessa jo kivikaudella

Ensimmäisten lampaiden arvellaan laiduntaneen Suomessa jo kivikaudella. Vanhimman Suomesta löydetyn lampaan tai vuohen luun iäksi on arkeologisissa tutkimuksissa varmistunut noin 4 000 vuotta.

Tolvilan kulttuurimaisemassa lampaat ovat laiduntaneen rautakaudesta lähtien. Aivan katkeamatonta jatkumoa Tolvilan lammaskatraalla ei ole, sillä 1960-luvulla kartanon lammastalous lopetettiin. Latvanen aloitti kuitenkin luomulampaiden kasvatuksen uudestaan vuonna 2007.

Pääsiäislampaalla pitkät perinteet

Siviiliammatiltaan sielunpaimenena toimiva Latvanen kertoo, että lammas liittyy monin tavoin kulttuuriimme ja perinteisiimme.

– Jeesus söi kiirastorstaina lammasta ja asetti tuolla aterialla ehtoollisen. Myös juutalaiset, vanha paimentolaiskansa, valmistivat pääsiäisaterialle lammasta, eli lammas juhlisti heille Egyptin orjuudesta vapautumista.

Latvasen mukaan juutalaisille lammas on edustanut myös veriuhria. Kristityille taas Jeesus on viimeinen uhri, jonka jälkeen eläinuhria ei tarvita.

Lampaan uhraaminen on ollut myös osa muinaissuomalaisten luonnonuskoa. Lammasuhrilla on lepytelty metsänhaltijaa ja tavoiteltu hyvää villaonnea tai karjaonnea.

Suomenlammas marmorista herkkua

Tolvilan kartanossa lampaat saavat kasvaa hitaasti ja laiduntaa vapaasti.

– Kesällä meillä on noin 200 uuhen katras ja saman verran karitsoita. Meillä on käytössä ympärivuotinen karitsointi, eli karitsoita syntyy kolmesti vuodessa. Se on mahdollista ainoastaan suomenlampaalle.

Suomenlammas on maailmalla tunnettu hyvästä sikiävyydestään, mutta Latvanen painottaa myös rodun muita hyviä ominaisuuksia.

– Ulkomaiset rodut kasvavat nopeasti, mutta sen vuoksi niiden liha myös rasvoittuu. Me myymme 7-10 kuukauden ikäistä karitsaa. Se on siis kasvanut ulkomaisia rotuja hitaammin, mikä tekee sen lihasta marmorista ja vähärasvaista.

Myös niin sanottu ontelorasva on suomenlampaan erikoisuus; rasva ei kerry lihaksiin vaan onteloihin. Ruhon leikkaamisen yhteydessä se voidaan erottaa muista paloista. Suomenlampaan liha onkin vähärasvaista ja terveellistä.

– Myös eettiseltä kannalta on tärkeää, että eläin saa elää mahdollisimman pitkän elämän.

Hyvän elämän voi maistaa

Latvanen uskoo vahvasti, että luomun voi maistaa. Tolvilan lampaat teurastetaan läheisessä Paijan tilateurastamossa, johon on alle puolen tunnin matka. Latvanen kuljettaa eläimet itse tuolla viimeisellä matkalla, jolloin ne eivät stressaannu pitkästä, vieraan järjestämästä kuljetuksesta.

– Huolehdimme lampaiden hyvinvoinnista kaikin tavoin loppuun saakka, ja voin sanoa, että eläimen hyvinvointi maistuu sen lihassa, Latvanen toteaa.

Koko lampaasta hyvää ruokaa

Pääsiäisen aika on lammastilalla kiireistä. Lihamyynnin lisäksi Tolvilassa on juuri saatu hoidettua vuoden ensimmäinen karitsointi. Mistä herkuista tilan omassa pääsiäispöydässä päästään nauttimaan?

– Meidän perhe syö sen, mitä jää jäljelle, Latvanen naurahtaa, mutta muistuttaa heti, että kaikista lampaanruhon osista saa hyvää ruokaa.

– Esimerkiksi ylikypsennetty lapa on herkullista, paimen suosittelee.

Teksti: Marjatta Sihvonen
Kuvat: Tolvilan kartano

Lisätietoja lampaan ja muiden kotieläintemme historiasta:
Bläuer, Auli (2015): Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa.